perjantai 19. marraskuuta 2010

meditointi

Olen nyt muutaman kerran yrittänyt meditoida. Ihmisen sisäiset maailmat kirjassa on esitelty liekkimeditaatio ja sydänmeditaation ohjeet, joista jälkimmäistä kokeilin vähän ensimmäisellä meditaatiokerrallani ja kokemus oli jokseenkin kummallinen. Istuin paikallani, mutta tunsin silti pyöriväni.

Sen jälkeen olen liekkimeditoinut pääasiassa, koska siitä saa niin hyvän olon. Enimmäkseen tunnen kehossani meditoidessa sen vaikutukset. On hirveän vaikeaa hallita ajatuksia kun niitä vaan tulee ja tulee ja liekkimeditaatiossa kun on saanut keskittyä tietoiseen pyytämiseen ja vastaanottamiseen, mielikin rauhoittuu muiden ajatusten tieltä.

Eilen illalla menin nukkumaan, mutta rukoilin kuitenkin sängyssä ja aloin meditoimaan hieman. Ajattelin itseni kävelemässä metsässä polkua pitkin ja tulin vuoren juurelle. Vuorta pitkin meni polku, jota pitkin kävelin huipulle ja siellä oli kristalli. Otin sen käteeni ja tunsin siitä lähtevän eri suuntaan energiasäteitä. Tunsin myös konkreettisesti päässäni sellaista värähtelyä. Sitten näin kotkan, jonka selkään kiipesin seisomaan, Tunsin sen vapauttavan tunteen kun liidetään korkeuksissa ja utuiset pilvet ovat ympärillä. Kaikkialla oli vuoria. Sitten siinä aikanani liidellessä tuli harmaa seinä, jonka läpi minä ja kotka menimme, kuin sulauduimme siihen ja sitten tuli pimeys.

onkohan kotka minun voimaeläimeni?

Olin aikaisemmin lukenut miten voi ottaa yhteyttä galaktisiin sisaruksiin ja veljiin ja luulenkin saaneeni heihin jonkin sortin yhteyden koska tämän pimeyden jälkeen aloin näkemään kuvioita (mustia ja harmaita) ja sellaisen avaruusaluksen näköisen pyöreän jutun, jossa tais olla joku portti auki. en siis ajatellut meneväni sinne sisälle, koska ajattelin, etten pääse sieltä enää takaisin. Todella absurdia! Sitten kai se lensi pois.

Oli jännää huomata miten mieltä voi hallita silleen, että pystyy olemaan tuossa -sanotaan nyt astraalimaailmassa- ja sitten tulla sieltä tänne oman ajattelun maailmaan. Näin vähän myös joitain värejä. Mutta aina kun tuli joku uusi outo näky niin tuntui, että kiinostuin siitä niin, että se katosikin pian (ehkä ajattelin silloin näillä maallisilla aivoilla)

Jos joku tietää kertoa miten henkisillä korvilla kuunnellaan niin olen pelkkänä korvana!! sitä kun herkösti ajattelee, että henkisesti kuultaessa käyttäisi myös näitä fyysisiä korvia, mutta ei se ole niin. En vain ole löytänyt henkisiä korviani vielä.

Yks ilta näin myös mielenkiintoisen näyn iha nnoin nopeasti se kävi mielessäni: siinä istui joku mies risti-istunnassa, ja kaikki oli vaaleanturkoosia. Jännä tuo alitajunta, kun se vaan välähti mun tietoisuudessa :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos <3