MITÄ TAPAHTUU, KUN KUOLEE?

Katkelma eräästä kanavoinista:




Kuthumia kanavoinut Lynette Leckie-Clark ( www.kuthumischool.com)
15.5.2010
Vapaasti suomentanut Pirjo Laine 








....Kun teette tämän, menette transformaatioprosessin läpi. Alatte luoda omaa taivastanne. Kuten olen sanonut aiemmissa opetuksissa, sielussa kuljetettu valo on ainoa energia, minkä tuotte mukananne, kun ylitätte rajan. Tämä on "aarteenne". 

Kaikkia muistoja aiemmista inkarnaatioista ja kokemuksista pidetään sielumuistissa. Tähän valtavaan sielukirjastoon pystytte yhdistymään menneiden elämien tulkinnassa. Kuljette myös aikajanoja. Sielu on liikkuva valoenergiamuoto. Siksi voitte helposti matkustaa menneisiin, nykyisiin ja tuleviin vaihtoehtoihin ja kokemuksiin. Tuollaisessa tilanteessa voidaan muistaa rakkaita menneistä kokemuksista tai elämistä - muttei aina. Olette olleet vuorovaikutuksessa monien muiden sielujen kanssa, enimmäkseen sieluperheestänne, eivätkä kaikki voi tulla esiin istunnossa. Jotkut ovat ehkä valinneet jo inkarnoituvansa oppimaan lisää ja laajentumaan. 

Kysyt, voivatko ne jotka kuolevat, edelleen nähdä ja kuulla teidät. Vastaus on "tietenkin". Yksi kotiin palaamisen eduista on, että voitte kulkea useimmissa ulottuvuuksissa. Tietysti pystytte vierailemaan aiempien inkarnaatioiden rakkaiden luona, jotka tunnette ja joita rakastatte. Pankaa merkille, että käytän tässä preesensiä. Rakkaus ei lopu, kun kuolette. Se jatkuu. Te jatkatte eri muodossa. Sielu ei koskaan unohda. Siksi sielu voi huolestua, silloin kun rakas on hyvin surun ja kyynelten vallassa sen kuoltua. 

Rajan ylittänyt sielu rakastaa edelleen taakse jääneitä eikä se halua heidän olevan surullisia. Niinpä se tulee maisemiin ja usein toivoo energiansa antavan lohtua. Surullista kyllä, monet eivät tiedosta sen läsnäoloa, koska he ovat vielä kykenemättömiä näkemään ja tuntemaan sen olemusta. Vasta sitten kun avaudutte, tutkitte ja opitte avaamaan korkeammat aistinne ja näin astutte valaistumiseen, pystytte näkemään hengen ja kuulemaan ja tuntemaan kuolleet rakkaat sielut....


JÄNNÄ, ETTÄ SITÄ ON KUOLEMAAKIN PELÄNNYT JOSKUS JA IHAN HIRVEETÄ TUSKAA OLI AJATELLA, ETTÄ JOKU PÄIVÄ KUOLEE. NYT EI PELOTA OLLENKAAN. 
Ja niin, en oikeastaan koskaan ole surrut mun oman äidin kuolemaa. Aina kun häntä ajattelen, tunnen hänen  läsnäolonsa. Kiitos, että sain lukea tämän lohduttavan tekstin :)

matkan alku

hei, olen rakastunut nimittäin itseeni ja oivalluskykyyni ja kaikkeen johdatukseen, jonka olen elämässä saanut ja saan edelleen. Tää tuntuu niin hullulta, ihan skitsolta eikä tätä kukaan varman uskoisi, ellei kokisi sitä itse. Ja ihaninta on varmasti, että on olemsasa monia monia ihmisiä jotka tuntee ja ajattelee samalla lailla, kiitos siitä :)

Tää on niin iso pala purtavaksi, että mun pitää kirjoittaa se pienin osin. On kulunut vasta pari päivää ja olen niin onnellinen. Olen aina ollut sitä mieltä tai tiennyt oikeastaan, että elämässäni mikään ei ole sattumaa vaan kaikki on tarkoitettua. Siis mikään ei ole sattumaa.

Nyt pystyn repimään alas itsestäni niin monet asiat ja antamaan vain sen oikean ihmisen olla esillä ja näyttäytyä muille, ah tätä fiilistä!

Nosiis. en oikeastaan edes tiedä nistä alottaisin. Muistin vyöhyketerapian, lainasin kirjan aiheesta ja siellä kerrottiin chakroista. Sitten unohdin chakrat :D
Kävin hakemassa eräs päivä kirjastosta tilaamiani kirjoja ja siellä oli chakrakäsikirja, olen vaan nyt siis lukenut sitä ihan hirveesti koska se vetää minua puoleensa.

Toissa iltana jostain kumman syystä aloin miettimään uudelleen syntymistä. ja luin monia foorumeita ja oikeesti mä aloin uskomaan siihen. Kun mietin elämääni, pelkojani ja ajatuksiani (ja myöhemmin itseni tuntemisesta lisää, koska en varmaan muuten olisi pystynyt käsittelemään näin korkealentoista asiaa kuin reinkarnaatio ja tajuamaan sen oikeuden) tausin, että olen varmasti elänyt monia kerotoja aiemmin ja pystyn ehkä yhdistämään pelkojani tai intohimoja joihinkin entisiin elämiini. Nyt alkuinnostuksen jälkeen olen jättänyt tähän asiaan tutustumisen myöhemmäksi, ehkä menen regressioterapiaan kokeilemaan mitä saisin selville. Yhtä mielikuvaharjoitusta kokeilen kyllä joku päivä tässä.

Lukiessani entisistä elämistä olen törmännyt kaikenlaisiin energia ja henkiparannusjuttuihin, joita en nyt niin jaksa käsitellä. Tosin new age ja esoteerisuus ja indigo/kristallilapsiin pitää vielä perehtyä lisää, koska saatan hyvinkin kasvattaa kahta sellaista kotonani......... tai vaikka itse olisinkin hopea tai purppuralapsi, tuskin edes puoliksi indigo ;)

noniin, chakrat ovat nyt siis työn alla. Ja pitikin vielä kirjoittaa, että vaikka aiemmin vieroksuin astrologiaa, on sekin alkanut kiinnostaa uudella tavalla, koska tilasin sieltä sisäinen soturi tulkinnan ja se avasi silmiäni niin paljon!
Jos nyt kukaan tajusi miten ympyrä sulkeutuin niin hyvä. Voin siis kertoa, että kaikilla sieluilla on täällä tehtävä ja me kannamme meidän energiakehoissamme siis niissä jotka eivät fyysisen kuoleman yhteydessä kuole vaan syntyy uudessa lapsessa uudelleen meidän aikaisempien elämien tunteita ja persoonia ja muuta. Sisäinen soturi tulkinta siis avasi tietoisuuttani tämän elämän tarkoituksesta ja jännintä on, että siinä kerrottuja asioita olen tiedostanut aiemminkin itsessäni. Tiiänkin,että olen ihminen jolle pitää jonkun ulkopuolisen kertoa mitä pitää tehdä, koska sisäinen epävarmuuteni on aina estänyt minua toimimasta täysin luottaen intuitiooni, joka on yllättävän vahva.

to be continue....